Arkisto
Retket
Kevätretki 27.5.2023, kohteena Pusula Hyönölä Keräkankare
Vau – onpa monttu muuttunut, ennen (taisi olla viime vuosituhannen puolella) tie meni suoraan sille montulle, johon meillä on lupa. Nyt jouduimme kiertämään viereisen kuopan kokonaan päästäksemme perille. Luojan kiitos portti oli auki, että päästiin perille asti autolla, kivien kantaminen niin kaukaa olisi ollut liikaa.
Ja kyllähän sieltä kiviä löytyi. Ensimmäinen ihmettelyn aihe oli erittäin rapautunut möhkäle – nimettiin se geologin aivoiksi. Tuli halu katsoa mitä moinen ”elin” on syönyt sisäänsä – ei löytynyt mitään mainitsemisen arvoista.
Löytyi kyllä mielenkiintoistakin: kuparirikas kivi joka oli paikoitellen patinoitunut upean vihreäksi, kaunis kideontelo ja ”vanha nahistunut peruna”.
Jotkut keräsivät kiviä erittäin maltillisesti, jotkut vähän enemmän.
Retkiseurue oli sangen pieni, vain 6 kaheliittia, 5 ”veteraania” ja 1 ”alokas”. Ilma oli mukava ja eväät maistuivat. Olisi sinne sopinut enemmänkin porukkaa.
